Lokakuusta 1939 lähtien oli marsalkka Mannerheimin, talvi- ja jatkosodan ylipäällikön, käytössä esikuntajuna. Siinä oli veturi ja kaksi makuuvaunua, ravintolavaunu, konduktöörinvaunu, ilmatorjuntavaunu ja autojenkuljetusvaunu.

Marsalkka Mannerheimin makuuvaununa oli Rautatiehallituksen virkavaunu A 90. Hän käytti vaunua matkoillaan aina tammikuuhun 1946 asti, jolloin hän oli jo presidentti.

Salonkivaunullaan, joka usein liitettiin myös tavallisen junan perään, hän teki yli 100 matkaa, yhteensä yli 78.000 km. Matkat olivat lähinnä neuvottelumatkoja Mikkelistä Helsinkiin ja tarkastusmatkoja eri rintamille.

Eniten oli julkisuudessa Mannerheimin 75-vuotispäivän viettoon tekemä matka Immolaan, jonne Hitler tuli vierailulle. Hitlerin onnittelut marsalkka Mannerheim otti vastaan salonkivaunussaan.

Mannerheimin salonkivaunu on rakennettu vuosina 1929-1930 ja otettu käyttöön vuonna 1930. Siinä on salonki ja viisi makuuhyttiä. Vaunussa on keittiö, joka ei ole alkuperäisessä asussaan ja WC. Makuupaikkoja on kahdeksalle hengelle.

Marsalkan matkustaessa vaunuun majoitettiin korkeintaan viisi henkeä. Mannerheimin käytössä oli lähinnä salonkia oleva makuuhytti. Sen jälkeen hierarkkisessa järjestyksessä kenraalit Heinrichs, Nenonen ja Airo. Mannerheimin adjutantit majoittuivat keittiön viereisiin makuuhytteihin.

Useimmilla matkoilla oli vaunussa Mannerheimin lisäksi 1-2 henkeä. Viimeisen matkan tällä vaunulla presidentti Mannerheim teki tammikuun alussa 1946. Vuodesta 1946 alkaen salonkivaunu oli VR:n pääjohtajan vaununa. Vaunu oli VR:n tilausajoliikenteessä vuoteen 1989 saakka, jolloin se osittain paloi. Mikkelin kaupunki korjautti salonkivaunun Pasilan konepajalla. Kunnostettu vaunu siirrettiin Mikkelin asemalle kesällä 1992.

Vaunu on avoinna yleisölle vuosittain 4.6. Mannerheimin syntymäpäivänä sekä kesällä järjestettävillä opastetuilla kierroksilla.

Kuva: Mikkelin Kaupungin Museot, Harri Heinonen
Kategorioissa: nähtävyys, museo