Brahelinna oli Ristiinassa Etelä-Savossa sijainnut linnakartano.

Brahelinnan rakennutti kreivi Pietari Brahe Ristiinan ollessa osa hänen läänitystään. Linnakartanon rakennustöihin valmistauduttiin kevään 1646 aikana, Pietari Brahe oli ilmeisesti käynyt nykyisen Ristiinan paikalla sijainneessa Pyrhölän kylässä muutamia vuosia aiemmin, eli Savon matkallaan 1639.

Brahelinnaa ei rakennettu puolustuslinnaksi, vaan läänin hallintopaikaksi. Ristiinan kirkkopitäjä muodostettiin vuonna 1649. Brahe-suku rahoitti myös seurakunnan kirkon rakentamista.

Linnan rakennustyöt edistyivät hitaasti, kymmenessä vuodessa saatiin seinät, ikkunat ja savupiippu paikoilleen, mutta katto puuttui. 1664 raportoitiin linnan kivistä ladotun ympärysmuurin murenevan, korjaustöihin saatiin kymmenen sotilasta. Saman vuosikymmenen lopulla linnakartanon rakennustyöt lopetettiin. Puolentoista - kahden metrin paksuista ympärysmuuria oli tiivistetty tuohella ja turpeella, osa siitä oli tehty ilmeisesti hirrestä. Linnapiha oli pohjois-eteläsuunnassa 54 metriä pitkä, leveimmillään se oli pohjoisosassa 21 metriä ja kapeimmillaan eteläosassa 9 metriä. Korkeimmillaan nelimetrisen muurin läpi johti kolme porttia, itäisen osan pääportissa lienee ollut kuusi metriä pitkä holvi, pohjoisosassa oli kaksi pientä kulmaporttia. Muurin eteläpäässä oli ulkonema itään, josta saattoi hallita pääportin aluetta.

Linnapihan keskellä oli varsinainen linnakartano eli 10 metriä leveä ja 20 metriä pitkä kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa oli 16-20 huonetta. Rakennuksen alaosa oli tehty kivestä ja yläosa hirrestä. Linnakartano oli alkujaan voudin ja puutarhurin asuntona, lisäksi siellä majaili pari Olavinlinnasta komennettua vartiosotilasta. Linnan alueella oli pieni asevarasto, jossa esimerkiksi vuonna 1670 oli kaksi rautakanuunaa, neljä hakapyssyä ja 22 muskettia. Aseita käytettiin harjoituttaessa lähiseudun talonpoikia, eli niillä ei ollut varsinaista puolustuksellista merkitystä.

1680-luvulla Brahelinnan läänitys siirtyi valtiolle ja linnakartano määrättiin Savon Jalkaväkirykmentin käyttöön, eversti Cronmanin asunnoksi ja siten sotilasvirkataloksi. Rakennus tuhoutui 1700-luvun alkupuolella isonvihan aikana. Ristiinan sotilasvirkatalon kunnostusta vaadittiin 1730-luvulla, mutta sen sijaan kokonaan uusi talo rakennettiin 1739 linnakartanosta puolen kilometrin päähän, josta se 1770 siirrettiin vielä kolmanteen paikkaan.

1740-luvulla esitettiin, että vanha linna kunnostettaisiin vankilaksi, mutta hanke ei saanut kannatusta. 1700-luvulla raunioista purettiin kiviä mm. everstinvirkataloon Ristiinan kirkolle. Vuonna 1802 kapteeni Hjelmman puratutti linnapihalla olleen rakennuksen jäännökset virkatalonsa uunien rakennustarpeiksi. Muurien rapistuneeseen kuntoon kiinnitettiin huomiota 1887, mutta ensimmäisiä korjaustöitä tehtiin vasta 1902. 1940-luvulla aluetta ruvettiin kunnostamaan säännöllisemmin, esimerkiksi 1949 korjattiin läntistä muurin osaa. Nykyisin Brahelinnan paikalla on raunioita ja samanniminen turistikeskus.
Kategorioissa: nähtävyys